sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

P2 viikko ohi, ekat lomat ja ajatuksia

Iltaa täältä ruudun toiselta puolelta. Tosiaan nyt kahen viikon gineksen jälkeen ekoilla lomilla, ja pakko myöntää et hyvältä tuntuu tää kolmen päivän lepo. Toisaalta mun mielestä tuo kahen viikon kiinniolo oli hyvä asia, koska siinä ehti tottua intin menoon, tehdä asioita, ja lomille pääsy tuntuu entistä paremmalta. Huominen on onneksi myös vielä vapaata, eli ehtii hyvin hoitaa näitä virastoasioita täällä kotona.

Tällä viikolla on tosiaa ehtiny tapahtua kaikenlaista ja saanu hiihtää paikasta toiseen näillä mun koivilla. Maanantaina oli meidän yksiköllä lääkärintarkastus, ja mut määrättiin käymään optikolla. Optikolta tuli määräys palveluslaseille, koska näkö on vissii huonontunu viime tarkastuksesta. Ei paljoa, mutta tilattiin kuitenkin mulle Harry Kekkoset (pyöreät linssit ja neliskulmaiset kehykset). Päästiin myös muiden optikolla käyvien kanssa ensimmäistä kertaa siviiliin viikon jälkeen. Oli jännää nähdä ihmisiä shortseissa ilman kurkkusalaattia niin viikon jälkeen jo. Oli myös kiva saada vähän vapaa-aikaa kassulta ja jutella muiden kanssa kuulumisia ym.
Tiistain suurena tapahtumana oli ensimmäinen 5km marssi ampumaradalle. Kuuma tuli, vaikka M05 oli kevennetty t-paitaan. Perillä kaikki saivat vaihtaa paitoja sekä sukkia ennen päätapahtumaa, eli ammuntaa. Ekalla kerralla meni kyllä hyvin, sain osuttua 8 ja 9, mutta RK2-ammunnoissa oli jäänyt sarja päälle ja meni suoraan sanottuna ammunta vähän perseelleen. Mut siitä ei voi nousta ku ylöspäin ja ens kerralla laitan paremmaksi. Oon myös tykänny hirveesti härvätä aseen kanssa, puhistaa sitä ja harjoitella ampuma-asentoa. Aseen oon nimenny Napsuksi, kun säätäessä ase napsuu, mikä on hyvä asia! Kaikilla ei nimittäin napsu. :)
Keskiviikkona meillä oli uintitestit, ja sieltä napsahti jo ensimmäinen kunniamerkki aka pronssinen Jeesus. Merkin saivat kaikki, jotka uivat 400m uintitestissä. Meillä vaa yksikössä uhkattii, ettei kukaan saa pitää, kun on nii ruma ja pakko se on kyllä myöntää, ettei sitä rinnuksiin halua ehkä laittaa lomille. :D Illalla sitten päästiin iltavapaille, ja meidän yksiköstä tytöt pääsivät lähtemään ja viettämään alokasiltaa erään lammen rannalle leirikeskukseen. Pääsimme saunomaan, syömään iltapalaa rauhassa, kahlaamaan (varusmiehillä pitäisi olla välitön lääkintämies ym, jotta voi uida) ja paistamaan makkaraa. En kyllä syönyt makkaraa, mutta oli mukava jutella muiden kanssa, katsoa auringonlaskua ja illan päätteeksi oli sotilaspapin pitämä iltahartaus. Oli mukava palata kassulle vähän levänneenä. Kassulle palatessa tein aikaennätyksen lomapuvusta smurffeihin vaihtoon ja tv-tupaan hiljaisuuden ajaksi. Aikaa meni alle kaksi minuuttia! :D
Torstaina meillä oli lihaskuntotestit, joissa pärjäsin suht hyvin; vauhditon pituus 2m, istumaannousuja minuuttiin 48 ja 30 punnerrusta minuuttiin. Testistä jäi hyvä mieli myös sen vuoksi, kun sain kaikista naisten rajoista kiitettävät. Illemmalla meillä oli sitten tetsausta, eli päästiin harjoittelemaan maastossa liikkumista, käsimerkkejä ym. Harmiksi heti ekalla ryömimisellä löin polven kivikkoon ja linkkasin jonkin aikaa. Polvi muljahti onneksi takaisin aika lopussa harjoituksia, ja pystyin hölkkäämään takaisin yksikköön muiden mukana. Saimme noin tunnin vapaa-aikaa illalle, jolloin kävimme porukalla sotkussa munkeilla ja illaksi jälleen tv-tupaan. Laulettiin sitten siellä karaokea vanhoja biisejä muistellen ja oli kivaa siihen asti, kunnes tultiin sanomaan hiljempaa.
Perjaintaina tosiaan pääsimme lomille lähtemään, mutta sitä ennen meillä oli ns, "pällitesti" eli eräänlainen älykkyystesti. Aamu kuluikin siinä, ja sen jälkeen vietimme aikaa sulkeisissa sekä tupia siivoillen. Lopulta meille tuli kiire bussiin, kun olimme vielä 25 yli yksikön takapihalla ja 15.30 bussi lähtisi - vaikka ilman meitä. Juoksimme sitten melkein kaikki bussiin reppujen kanssa ja saimme viimein jättää kassun taakse viikonlopun ajaksi.




Nyt on nää pari päivää menny lepäillessä, kun on saanut nukkua kello kuuden yli, Kyllä sitä on silti heräilly vähän ennen kuutta jo tavan vuoksi. Aika on kulunu poikaystävän kanssa, koiraa lenkittäessä, lepäillessä ja vain rötvätessä. Teki melkein mieli mennä sänkyyn nukkumaan kengät jalassa, kun se on kassulla kiellettyä. :D En kuitenkaan mennyt. Poikaystävä kuitenkin lähti takaisin Ivaloon palvelusta jatkamaan, eli tämä ilta on mennyt itsekseen oleillessa ja siivoillessa. Blogin ulkoasua ehdin myös muokata vähän mieleisemmäksi, toivottavasti myös muille. Mitä mieltä siellä ollaan? Laitoin myös tuollaiset mielipidepainikkeet, sieltä kannattaa painaa ihan muuten vain meikäläisen huviksi.
Huomeniltana sitten bussi suuntaa takaisin kohti Kajaania. Eipä tässä muuta ku unta palloon, koska aamulla pitää herätä viemään äiti töihin. Jatkoa seuraa sitten ensi viikonloppuna viimeistään!

- Alokas Viitala

4 kommenttia:

  1. Onpa mukava lukea näitä ajatuksiasi intistä. Olet kyllä super-Emmi! Ihana, että olet rohkea ja otat haasteita! Me kummit olemme niin ylpeitä tuollaisesta nuoresta naisesta😘😘😘

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa et siellä tykätään lukea näitä mun soperruksia. Kiitos tuestanne. 😊

      Poista
  2. Hei Emmi. Kirjoitat hyvin ja sujuvaa tekstiä. Sitä on mukava lukea. Nauti olostasi vaikka joskus se voisikin olla vaikeaa...
    Meillä lento lähtee muutaman tunnin päästä (toivottavasti).
    Samppa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuun kyllä nauttimaan koko inttiajasta. Kiitos kehuista ja turvallista matkaa teillekin! :)

      Poista