Mussukkahetki

Jälleen täältä kasarmilta terveisiä sinne sivistyksen pariin! Muoti ei ole täällä muuttunut kyllä kolmeenkymmenen vuoteen sitten iskän palveluksen. Nytkin on päällä armeijan "smurffit" eli puolustusvoimien verryttelyasu. Nämä on nyt puettu päälle muutaman kerran ja alkaa tuntua kotoisalta päällä. Pakko myöntää, että olen viihtynyt täällä oikein hyvin, ruoka maittaa ja tekemistä on aamusta iltaan. Ei tarvitse turhia jahkailla puhelimen tai muun turhan ääressä. :D
Tosiaan aamuisin herätykset ovat olleet jo kuudelta ja aamupalalle lähdemme viimeistään seitsemältä. Eilen aamuna meillä oli oppitunti aseista sekä niiden käyttösäännöistä aamulla. Myös sulkeisia kertasimme asento-lepo-juttuja monta kertaa. Marssikin alkaa pikkuhiljaa luonnistua, vähän epätahtis kyllä kuuluu välillä.
Lounaan jälkeen haimme lisää tavaraa varastosta ja saimme omat aseet mukaan! Oli kyllä painava reppu, pakko myöntää, sillä hartiat ovat tosi kipeet vieläkin. Sisulla kuitenkin puursin perässä ja sain varusteet raahattua komppaniaan. Tarkastuksen jälkeen purettiin tavarat kaappiin, jonka jälkeen koimme ensimmäisen pakkipäivällisen. Ärsytti vain, kun en syö punaista lihaa ja tarjolla ei ollut vaihtoehtoista ruokaa. Jouduin siis tyytymään leipään.
Iltavapailla ehdin eilen myös käydä pienellä kävelylenkillä ja olla hetken itekseen. Kuuntelin musiikkia ja otin yhteyttä sinne ulkomaailmaan. Lenkki venyi kuitenkin ajallisesti ja en ehtiny enää iltapalalle. Iltalaskennan jälkeen en kuitenkaan muistanut nälkää, kun meidän alikit eli alikersantit pitivät meille mussukkahetken. Alikit kertoivat itsestään ja antoivat meille paljon uutta infoa intistä ylipäänsä. Oli tosi kivaa, kun kaikki ei ollut hetkeen niin virallista. Pääsin kyllä vasta puoli yhden jälkeen nukkumaan, mut se ei haittaa!

Tänään oli kiireisempi päivä siten, ettemme ehtineet pitää iltavapaata. Koko päivän olemme joko teoriassa opiskelleet aseenkäsittelyä tai harjoitelleet aseenkäsittelyä käytännössä. Omasta mielestä on ollut tosi mukavaa, enkä malta odottaa huomisia ammuntoja! Iltapalalla näin kuitenkin yhtä koulututtavaa, joka toimii tällä hetkellä Ruotuväen toimittajana. Uhkasi vitsaillen tehdä vielä jutun lehteen kuvaajan kanssa, jos pääsen spolleen, mut mä vaa nauroin. Nyt istun hiljaista hetkeä tv-tuvassa, jossa pojat katsovat jalista ja meikä istuu pöydän alla laturissa kiinni. Ei kait tässä. Viikonloppu tosiaan kiinni täällä, mutta ensi viikolla ensimmäiset viikonloppuvapaat ovat kolmen päivän mittaiset. Niitä odotellessa, koska silloin pääsee näkemään sitä omaa inttipoikaa Ivalosta! :)
- Alokas Viitala