Pitkästä aikaa tässä ajattelin päivittää blogia ajan tasalle viikko kerrallaan. Vähän meinannu jäähä tää kirjoittelu vähemmälle, mutta yritän kirjoittaa aina kun jaksaa. Aloitetaan siis viikosta E3.
Maanantai kului ihan normaalisti, eli aloitettiin aamuliikunnalla, jonka jälkeen takaisin punkan lämpöön hetkeksi. Etuaamupalan jälkeen lähettii sitten muiden EVK:n lämäreiden kanssa kurssille. Kurssilla meille ei ollu silloin oikein paljoa, koska perjantaina olimme harjoitelleet nestehoidon. Jäljelle jäi harjoitusoppitunti seuraavan kolmen päivän leiriä koskien. Iltapäivällä kävin sitten hammaslääkärin apulaisen haastattelussa, joka tuntui menevän hyvin. Siitä sitten kurssin yhteiseen varustevaihtoon lounaan jälkeen, ja loppupäivä oli meille valmistautumista leirille. Pakkailimme siinä sitten tavaroita mukaan, mutta mukaan saimme ottaa vain pikkurepun (mikä on loppujen lopuksi yllättävän pieni, kun yrität mahduttaa makuupussin ja telttapatjan sinne lisäksi).
Tiistaina heräsimme aikaisin ja klo 7.15 olimme huoltokomppanian takapihalla valmiina lähtemään leirille. Itsellä oli siinä vähän kipeä olo, mutta lähdin kuitenkin leirille mukaan. Tarkistimme kaikilta varustuksen ja moottorimarssimme noin 13 kilometrin päähän kasarmilta. Odotttelimme metsäaukealla sitten toista lastia lääkintämiehiä, koska kaikki eivät mahtuneet samaan kyytiin. Siinä aamuauringossa leiri ei tuntunut vielä pahalta. Pian lähdettii kuiteski sykkimään metsään puolustusharjoittelua, jonka jälkeen söimme lounaan. Iltapäivällä meillä oli rastikoulutuksia aiheesta ensihoitopaikan kasaaminen ja purkaminen sekä laavun tekeminen. Molempiin kului aikaa muutama tunti, kun tehtii hommia hiki hatussa. Sitä alkaa ymmärtämään entisten lämärien vitsailua, kuinka ehp:n kasaaminen alkaa hajottamaan... Laavun tekeminen oli omasta mielestäni mukavampaa, sillä sen sai tehdä porukalla niin hyväksi kuin sen halusi eli siihen kuntoon, että haluaisit nukkua siinä. Meillä sitten kävi sillee, et yhistettii kaks laavukuntaa, kun kaks laavua tuli sattumalta viereisiin puihin. Hyvä siinä sit ängetä sellaset 10+11 henkeä sekä kaks alikersanttia kahteen 2,5 metrin levyseen laavuun! :D Illalla sitten teimme avotulet, söimme iltapalaa ja lopulta aloimme asettua yöpuulle. Meikäläisellä kävi niinki hyvä tuuri, etten saanu kipinää, mutten saanu sen takia sitten jäädä siihen meidän mahtavaan laavuun. Siirryin siis toiseen laavuun nukkumaan, tosin ei se lopulta haitannut. Tutustui ainakin uusiin ihmisiin siellä laavussa. :)
Keskiviikko-aamuna heräsin huonovointisena, mutten halunnut jäädä koulutuksesta pois. Söimme pakkiaamupalan ja aloitimme jälleen koulutuksen. Opiskelimme ehp:n sisältöä käytännössä ja tarkemmin, sekä toimintaa harjoitusten kautta. Seuraavaksi siirryimme tekemään tilapäislastoja, mutta oma olo huononi sen verran, että oli pakko käydä sanomassa kouluttajalle. Meikäläinen päätettiin sitten evakuoida sieltä leiriltä lounaan yhteydessä. Lopun koulutuksen ennen lounasta sitten värjöttelin viltin alla ja lounaan jälkeen lähdimme alikersantin kanssa kohti kasarmia. Muilla alkoi sillä välin armoton sykkiminen, kun harjoiteltiin puolustusta sekä hyökkäystä ja ehp:lle tuotiin aina vain lisää porukkaa. Kasarmilla kävin sitten lääkärillä ja sain vapautuksen palveluksesta loppupäiväksi. Seuraavana aamuna piti sitten käydä uudestaan veksissä hakemassa toinen vapautus kouluttajan käskystä. Loppupäivän siis vain värjöttelin kassulla, kun meidän muut viestimiehet olivat marssimassa ja lääkintämiehet leirillä. Ainoina paikalla olivat vain vapautustaistelijat.
Torstaina sitten odotin kuin kuuta nousevaa muiden paluuta. Aamulla kävin veksissä hakemassa vapautusta ulkopalveluksesta (omasta mielestä turhaan, koska tunsin oloni toimintakyvylliseksi), enkä tehnyt sitten mitään hyödyllistä siivouksen lisäksi. Muut lääkintämiehet palasivat vasta lähellä puolta yötä käytännönkokeen jälkeen, johon kuului mm. uinti/hypotermian hoito, paarimarssi ja muita rasteja. Kyllä itteä harmitti, koska olisin itekki halunnu päästä tekemään niitä kaikkia, vaikka ois ollu kuinka paskaa. Se ois ollu varmasti kokemus, mutta missasin sen. Ei voi mitään...
Perjantaina me EVK:n lämärit oltii mielissää lomille lähdöstä kahden viikon kiinniolon jälkeen. Perjantai-aamuna meille oli teoriakoe kaikesta mitä me ollaan opittu, jonka jälkeen meillä oli rentouttava lihashuolto. Venyteltiin siellä sitten porukalla ja lopuksi otettiin rentoutumishetki, jossa varmasti 99% nukku jollain tasolla. Loppu aika ennen lomia me saatiin sitten käyttää valmistautumalla lomille ja päästiin käymää myös sotkussa. Klo 15.15 koitti vapaus ja lähtö lomille!
- Viestimies Viitala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti