E2 viikko ohi, kanyylejä ja kiinnioloa

Iltaa! Tää kaks viikkoa on menny aivan sairaan nopeeta uuden koulutuksen ja oppimisen parissa. Koko ajan pitää sykkiä johonkin suuntaan, mutta samalla sitä oppii tekemällä. Sitä tää on kyl ollu täynnä.

Maanantai-aamuna, niinku monena muunakin aamuna ollaan päästy aloittaa aamulenkillä. Herätään sopivasti siinä 4.45 ja lenkille siinä 5.10 koko kurssin kanssa. Kurssilla aamupäivällä opittiin paljon niin uutta ky vanhaa asiaa hygieniasta ja tehtiin sitten maastoruokailu kenttähygienian mukaisesti. Iltapäivä kulu sitten potilasluokittelun parissa, kun harjoiteltiin triagea.
Tiistaina meillä oli oppitunti aiheesta sodan oikeussäännöt sekä kaatuneiden huollosta. Itselle tähän mennessä ehkä vaikein oppitunti tuo kaatuneiden huolto, kun kuoleman käsittely on aina vähän ahdistavaa. Lääkintämiehenä tulee kuitenkin väistämättä kuolema vastaan jossain vaiheessa. Opittiin kenttäsairaanhoitajan oppitunnilla myöhemmin sitten lääkeaineoppia, jotta saatiin lupa jakaa lääkkeitä. Iltapäivällä me sitten harjoiteltiin suojelulääkintää. Pitkästä aikaa jälleen laitettiin nasset päähän ja tehtiin jo tutuksi tullutta cABC:tä. Kyllähän se lopulta alko luonnistua, vaik alku oliki vähä vaikeeta.
Keskiviikkona oli meidän leirien kannalta ehkä tärkeintä asiaa eli ensihoitopaikan perustamista. Aamusta asti kannettiin laatikoita ja telttoja veksin takapihan metsään, jonka jälkeen aloitettiin armoton kasaaminen ja purkaminen kerta toisensa jälkeen. Kokeiltiin mm. agrigaatin käynnistämistä, laatikoiden järjestystä teltoilla ja hoitopaikalla toimimista. Lopulta otettiin pienimuotoinen kisa, eli hitaimmin purkanu ryhmä pääs sitten siivoamaan veksiä. Me satuttii purkamaan hitaiten (mut meillä oli myös vähän enemmän tavaraa siellä) nii siivottii sitten meidän ryhmän kanssa.
Torstaina opiskeltiin ehkä kaikille tuttua asiaa infektioista, kylmä- ja lämpövammoista. Harjoiteltiin lisäksi tukisidoksia, lisää lämpimänäpitoa ja hain sitten hammashoitola infon jälkeen hammaskeijun hommiin muutaman muun kanssa. E4-viikolla tulee sitten tieto hommiin päässeistä.
Perjantai oli kaikille muille lomillelähtöpäivä, mut me viestimiehet sitten vaa kärvisteltiin muiden lomasuunnitelmia kuunnellessa. Aamu meidän ryhmän kanssa kulu ehp-telttaa kootessa ja lisää laatikko-opettelua sitten kylmässä. Meikällä on hieman huono ääreisverenkierto nii et tunillaki joskus sormet sinertää nii ulkona sit vaa hytisin kylmästä. Lounaan jälkee siirryttiin sisälle harjottelemaan. Opeteltiin pistämään kanyylejä muille sitten ja vähän itteä jännitti koko homma nii et siinä väsyneenä alikersanttiki totes et ehkä hyvä aika mun lopettaa. Itkun partaalla niitä yritin väkertää, siinä kuitenkaa onnistumatta. Neulat ja veri on itelle vähän iljettävä asia siinä mielessä, etten halua et ne tulee mua lähelle. Kurssi päätty siinä kahen aikaa siivoukseen ja me viestissä palattii sit yksikönmukaiseen koulutukseen. Oli nii mukavaa valtion virallisessa verryttelyasussa lähtä lenkille ku muut lähti lomille. Meinas sapettaa kyl siinä vaiheessa se kiinniolo, mut ohjelma lauantaille ja sunnuntaille ei vaikuttanu onneks pahalta.
Lauantaina me sitten huollon porukan kanssa laitettiin täystaisteluvarustus päälle ja lähettiin marssimaan se 5km kohti ampumarataa. Ammuttii uudestaa RK7-ammunnat ja att. Tällä kertaa mulla meni paremmin ku ennen eli 8/12 taulussa. Siitä sit oli mukava lähtä marssimaan takas kassulle huoltamaan asetta ja itteä. Illalla oli sitte kiva mennä puolityhjälle salille liikkumaan ja venyttelemään päivän päätteeksi.
Sunnuntaina saatii nukkua vähän pidempään sinne kaheksaan, jonka jälkeen brunssi ja liikuntakoulutusta. Aamu me suunnistettiin sitten metsässä sellane tunteroinen, käytiin lounaalla ja jatkettiin toiseen liikuntakoulutukseen. Pääsin kokemaan viimein hengenpelastusuinnin, mut rohkeus ei riittäny 5m hyppyyn paniikkikohtauksen kolkutellessa, joten tyydyin hyppäämään 3m. Sieltä sitten nopsaa kamppeiden vaihtoon ja hallin yläkertaan pelaamaan futsalia. Meidän kersantti piti lisäksi mukavaa lihaskuntoa, eli pareittan kottikärrykannossa yritettiin saada toiset kaatumaan. Oli mukava vähän rennompi päivä, eikä loppupäivänä ollu muuta palvelusta ku päivällinen ja sit vapaa-aikaa.
Siinä se viime viikko sit kulu. Tässä vaa pikainen kertaus niistä päivistä, ku itellä alkaa ajatus jo vähän loppumaan. Viel viimeset lepotunnit ja huomenna tähä aikaan oon jo takas kassulla E4 viikkoa aloittelemassa. Ens viikolla käynnistyy myös lääkintämieskurssin viimenen viikko. Palaillaan!

- Viestimies Viitala

E1 viikko ohi, kiristyssiteitä ja paarien kantoa

Väsyneitä terveisiä täältä siviilistä. Tunnin päästä matka jatkuu kohti Kajaania, muttei yhtään jaksais vaa yks lisäpäivä lomaa ois kyl tarpeessa. Mielenkiintoa kuitenkin löytyy, varsinkin kun lämärihommat ollaa päästy jo aloittamaan kurssin merkeissä. Paljon hommaa, mut tää tulee olemaan enemmänki henkisesti ku fyysisesti raskasta nii nyt ku sit oikeessa tilanteessa.
Maanantaina meillä alko siis kurssi, mut alku oli täynnä järjestelyitä, kuten pyykinvaihtoa, lääkintäreisilaukun kuittausta ja muutama oppitunti käytännön asioista. Nähtiin mm. kuvia repeytyneistä verisistä kasvoista ennen ruokailua, mikä ei ainakaan nostattanu ruokahalua siinä vaiheessa. Eka päivä oli siis helppo, mut loppuviikkoa kohden asiat muuttuis. 

Kun kiristysside tuntuu

Tiistai-aamu me aloitettii koko kurssin voimin aamuliikunnalla. Herättiin 4.45 ja klo 5.10 lähettii sit aamulenkille sekä lihaskuntoa tekemään. Vähän ennen kuutta me sitten palattin takas yksikköihin, muttei suinkaan lepäämään vaa tekemään aamutoimia ynnä muuta. Aamuliikuntaa meillä on siis sen takia, et me pysyttäis aamuisin hereillä pitkillä oppitunneilla, mut veikkaan et sillä tulee loppukurssista olemaan päinvastainen merkitys asiaan. Aamupäivä me jatkettiin oppituntien merkeissä ja me sitten päästii harjoittelee käytännössä cABC-tekniikoita eli kuinka pelastetaan haavoittunut. Laitettii toisillemme kiristyssiteitä ihan toden teolla ja itselle tuli ainakin mustelmia harjoittelusta. Tietää ainakin tehneensä kunnolla, kun tulee mustelmia ja kyyneleet silmistä. Illalla sit vapaaehtoisesti viel harjottelin lämärikavereiden kanssa vielä siteitä ja käytiin sotkussa vaihtamassa kuulumisia entisten tupalaisten kanssa.
Keskiviikko-aamuna sama ruljanssi eli aamuista liikuntaa, mut tällä kertaa vähän rauhallisempaan tahtiin, kun sai valita itselle sopivan tasoryhmän (reväytin silti etureiden hups...) Aamutoimien jälkeen siirryimme jälleen oppitunneille ja käytännönharjoituksiin. Aiheina tällä kertaa oli mm. ilmarinta, lämpimänäpito ja painesiteen sitominen. Meillä oli muutamia nukkeja, joille saimme pistellä kanyyliä rintaan ja laittaa nenänieluputkia. Kurssin ja päivällisen jälkeen meikäläistä kuitenki väsytti nii paljon et simahin melekee pariksi tunniksi punkkaan ja raahauduin lopulta iltapalalle väsyneenä.
Torstain aamuliikunta ei ollut onneksi tappoa, vaa päästiin tekee pariharjoituksia urheilukentälle eli oltiin läpsyhippaa ja painia siellä. Mukavaa vaihtelua! Toisaalta meille oli helpotettu aamuliikunta, koska aamupäivällä "pääsimme" marssimaan. Meille oli edellispäivän oppitunnilla tullut rangaistus, sillä tunneilla ei nukuta ja joju onnekas oli sitten nukahtanu meidän kaikkien muidenkin onneksi. Marssilla meillä oli rasteja, joilla kertasimme cABC-tekniikoita ja teimme kokonaissuoritteita. Meinas tulla vähän kylmä, kun paljaalla maalla makoili samalla ku sato vettä päälle ja joku tutki kylmillä käsillä ihoa. :D Kassulle sit päästii takas lounaalle ja jatkettii rasteja ulkona ryhmän toimintana. Lopulta päästii pois sateesta yksikköihin ja suuntasin sitten salille vielä illalla.
Perjantai ei ollu ehkä herkuinta, koska me lähetti heti aamusta ennen aamupalaa polttotaisteluradalle harjoittelemaan kaikkea käytännössä mm. evakuointia. Sain myös muutaman muun kanssa nakin kantaa paareja paikalle sen 1,5km. Aamupalan jälkeen sitten tositoimiin toisiamme raahaamaan ja kantelemaan. Näimme myös lääkintämiehen laavun. Syötyämme jatkoimme käytännössä opittuja asioita, toimintaa lääkintämiehenä ja lopulta kannoimme potilaita takaisin kassulle paareilla. Ei oikeen napannu, koska kello 14 me oltii viel hommissa ja tunnin päästä oli lomille lähtö. Siinä kaikki sit sykki et päästii lähtee, mut yksikössä meillä oli viel mukava ylläri eli asetarkastus ryynäyksen jälkee. Hyvä et ehin ees käydä suihkussa ennen ku tuli komento ulos ja mars lomille. Bussissa sain onneks viimein haukkoa happea ja levätä.
Tässä nyt istuskelen matkanjohtajana bussissa, ja sain sykkiä tänne myös. Kyyti bussille oli myöhässä ja meinas vähä ottaa pannuu. Minuuttia vaille lähtöä sit ehin just bussii. Nyt ajattelin levätä viel hetken ennen paluuta arkeen ja ens viikonloppu on sitten kiinnioloa. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

- Viestimies Viitala